Nestemäiset biopolttoaineet kiinnostuksen kohteena
Oiline kertoo tämän vuoden numeroissaan Öljyalan Keskusliiton jäsenyritysten uutisista ja lämmityksen tulevaisuuden näkyviin liittyvistä pohdinnoista. Tällä kertaa on vuorossa St1, joka muiden keskusliiton jäsenyritysten tavoin on mukana sopimuksessa lämmitysöljyn bio-osuuden asteittaisesta lisäämisestä.
St1 tutkii erityyppisten biopolttoaineiden lämmittämiseen tuomia mahdollisuuksia. Yhtiön suoramyynnistä vastaavan johtajan Matti Pentin mukaan kiinnostuksen kohteena ovat kaikki uusiutuvat nestemäiset polttoaineet, niin RME- eli rypsimetyyliesteri- ja FAME- eli rasvahapon metyyliesteripolttoaineet kuin HVO eli vetykäsitelty kasviöljy.
Öljyalan tavoite on saavuttaa lämmitysöljyssä 10 prosentin bio-osuus vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2011 alusta tapahtunut siirtyminen vähärikkisistä täysin rikittömiin lämmitysöljyihin pienentää entisestään öljylämmityksen paikallispäästöjä.
Matti Pentin mukaan öljylämmityksellä voidaan leikata sähköntuotannon kulutushuippuja, toisin kuin esimerkiksi maalämpöä käytettäessä. Nestemäisen polttoaineen jakelussa sama kalusto ja kuljetukset palvelevat niin maataloutta, liikennettä kuin kotitalouksiakin, mikä on etu verrattuna esimerkiksi pellettiin.
Öljylämmitteinen kiinteistö kannattaa varustaa rinnakkaislämmityksellä, joka öljylämmittäjällä on usein aurinkoenergia. Lämmitysmuodosta päätettäessä on kyse paljolti henkilökohtaisista arvoista ja odotuksista – miten painotetaan mukavuutta, hintaa, ympäristökysymyksiä. Verotuksessa näkyvää valtiovallan tahtotilaa on vaikea ennakoida vuosien päähän.
St1:n palvelukonseptiin kuuluva Energiamarket-verkosto tarjoaa lämmitysratkaisuissa kattavan palvelun suunnitteluista asennukseen, mihinkään tiettyyn energiamuotoon sitoutumatta. Valikoimaan kuuluvat niin öljylämpö, aurinkolämpö, lämpöpumput, pellettilämmitys kuin pientuulivoimakin.
-Ideana on tarjota lämmitysratkaisujaan miettiville taho, joka tarjoaa neuvontaa lämmitysasioissa. Niiden kanssa voi luoda jatkuvan asiakassuhteen ja lisätä kodin energiatehokkuutta asteittain ja järkevästi edeten.
Matti Pentti sanoo St1:ssä pohdittavan tällä hetkellä sitä, miksi kuluttajan ylipäätänsä pitäisi ostaa lämmöntuottojärjestelmä.
-Lämmöntuottojärjestelmän vuokraus toisi selkeitä etuja. Laitteiden kunnossapito saattaisi tehostua. Samoin lämmityskattiloiden uusiminen olisi helpompaa, kun ei tarvitsisi ajatella sitoutuvansa vuosikymmeniksi tehtyyn ratkaisuun. Modernilla laitekannalla ja sen säännöllisellä kunnossapidolla olisi myönteinen vaikutus energiakulutukseen ja ympäristöön, Pentti perustelee.
Matti Pentin mielestä valtion tukipolitiikka pitäisi kuitenkin ajatella uusiksi, sillä kotitalousvähennys tai muut energiatuet eivät tunne vuokrausmallia. Vuokralaitemallin työllistävä vaikutus voisi olla jopa ostolaitemallia parempi, jos se vauhdittaisi laitekannan uudistumista ja säännöllistä huoltoa.
Järjestelmän tulisi perustua olemassa olevien asennus- ja huoltoyhtiöiden osaamiseen ja alueensa kuluttajien tuntemukseen sekä energiayhtiöiden ja loppukäyttäjien yhteistyöhön.
-Pientuulivoiman mahdollisuuksia paikallisessa energiatuotannossa ei päästä hyödyntämään, elleivät sähköyhtiöiden hinnoittelumallit nykyaikaistu. Yhtiöiden tulisi hyvittää pienkiinteistöistä sähköverkkoihin syötetty sähkö.
St1:n ja S-ryhmän yhteisyritys TuuliWatti Oy:n ensimmäinen 3 MW:n voimala toimii Porin Tahkoluodossa, mutta tontteja tuleville voimaloille yhtiöllä on jo toistasataa, erityisesti etelä- ja länsirannikolla.
St1 Biofuels Oy:llä on etanolia valmistavia, etäohjauksella toimivia laitoksia Lappeenrannassa, Närpiössä, Haminassa, Vantaalla ja Lahdessa. Raaka-aine saadaan paikallisen elintarviketeollisuuden biojätteestä. Jatkossa tavoitteena on 10-15 laitosta. Haminan absolutointiyksikkö väkevöi etanolin 99,8 prosenttiseksi. Hämeenlinnaan St1 avasi viime vuonna erilliskerättävää biojätettä hyödyntävän laitoksen ja kaavailuissa ovat myös pakkausjätettä sekä olkea hyödyntävät laitokset.

